Kun poikkeuksellisesta tulee uusi normaali, on työelämän laadulla entistäkin suurempi merkitys.
Suomessa – ja koko maailmassa – eletään isoa muutoksen ja epävarmuuden aikaa. Vaikka meneillään oleva koronatilanne on väliaikainen, sen monitahoiset seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, eikä kukaan voi täysin ennustaa, mitä tuleman pitää. Selvää lienee myös, että kevään 2020 Covid19-pandemia ei ole viimeinen, johon joudumme maailmanlaajuisesti varautumaan.
Poikkeustilanteen aikana olemme monella tapaa joutuneet arvioimaan ja luomaan uusia tapoja toimintaamme. Siitä on seurannut paljon hyvää, voidaanhan sanoa, että tilanne on pakottanut meidät ei vain digiloikkaan vaan kokonaan uuteen digitaaliseen aikakauteen toiminnoissa ja sen hedelmiä kannamme myös tulevaisuudessa. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että vaikka palvelu- ja toimintamallimme muuttuisivat, ajatus- ja tunnemaailmamme ei muutu samassa tahdissa. Uusi tapa tehdä työtä väsyttää, samalla huoli omasta ja läheistemme terveydestä ja pärjäämisestä koettelee jaksamistamme. Nyt jos koskaan onkin työyhteisöissä panostettava työhyvinvointiin.
On tiedetty jo pitkään, että työhyvinvointiin ja työelämän laatuun satsaamisella saadaan myös tuloksellista ja taloudellista hyötyä, vain konkreettinen tiedon haltuunotto ontuu edelleen ja tässä Suomi on selvästi naapurimaitaan jäljessä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on 2000-luvulla tehdyillä työhyvinvointiin satsauksilla voitu merkittävästi laskea sairauspoissaoloja, kun Suomessa ne ovat edelleen korkealla tasolla. Suomi on tutkimusten mukaan myös yksi työstressaantuneimpia maita Euroopassa. Pitkittynyt stressi vaikuttaa hyvinvointia heikentävästi ja johtaa pahimmillaan työn laadun heikentymiseen, tehottomuuteen, motivaatio-ongelmiin ja jopa sairastumiseen.
Se missä olemme etulyöntiasemassa muihin maihin nähden, on mittareiden kehittäminen ja laadukkaiden kehittämispalveluiden tuottaminen. Lapin yliopisto henkilöstötuottavuuden dosentti Marko Kestin johdolla, on luonut mittariston, jolla työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuutta voidaan arvioida ja kehittämisen hyödyt eurollisinkin vaikutuksin osoittaa. Laatimansa QWL-indeksi yhdessä konkreettisilla ja käytännön läheisillä organisaation arjen kehittämistoimilla toimii työkaluna organisaation toimivuuden ja menestyksen edistämiseen. Me KoulutusAvaimella tuotamme yhdessä Kestin edustaman MCompetence Oy:n kanssa palvelukokonaisuuksia juuri tähän.
Kun työelämän laatuun liittyvät seikat ovat kunnossa, on organisaatio myös idearikkaampi ja muutosreaktiokyvyltään parempi. Näitä ominaisuuksia tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
Yhtä kaikki, koronakevät ei ole vaikuttanut kaikkiin samalla tavalla. Vaikka lomautusten ja irtisanomisten määrä on kasvanut, osa yrityksistämme potee edelleen osaavan työvoiman saantiongelmia ja tämänkaltaisiin kohtaanto-ongelmiin meillä ei ole varaa erityisesti juuri nyt. Yritysten ei tarvitse kuitenkaan painiskella näiden asioiden kanssa yksin, kunhan vain eri toimijat kohtaavat toisensa. Eri puolilla Suomea toteutetaan paljon erilaisia palvelu- ja kehittämiskokonaisuuksia, jotka on suunniteltu ei vain työtä etsiville, vaan myös työnantajia varten.
Myös meillä KoulutusAvaimella on tämän kaltaisia palveluita.
Yhdessä parastaikaa toteutuksessa olevassa palvelukokonaisuudessamme autamme yhtäältä vasta ammattiin valmistunutta nuorta löytämään työpaikan, toisaalta työnantajaa löytämään heille sopivan henkilön sekä nuoren perehdytyksessä ja sitouttamisessa uuteen työhön.
Nuorella voi usein olla kaikenlaisia asioita mielenpäällä, joita ei ehkä tohdi tai huomaa työnantajalta kysyä ja ohjaaja voi auttaa siinä. Työelämän pelisäännöt ja niiden läpikäyminen on ollut selkeästi yksi asiakokonaisuus, josta on ollut tarvetta keskustella, kun se ensimmäinen oman alan työpaikka on konkretisoitunut.
Toisaalta myös työnantaja voi joutua miettimään erilaisia keinoja vaikkapa palautteen antamisen suhteen, kun työyhteisössä on eri kokemusmitoilla olevia ihmisiä. Olemme huomanneet, että nuoret vähän työkokemusta omaavat nuoret saattavat tehdä hyvin monimuotoisia tulkintoja esimerkiksi saamastaan palautteesta ja niiden tunnistaminen ja huomioonottaminen on ensisijaisen tärkeää työssä jaksamisen ja työn tuloksellisuuden kannalta.
Tässä maksuttomassa Sinun sparraajasi -palvelussa autamme työnantajaa myös laajemmin työelämän laatuun liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi ilmapiirikartoitukset ovat mahdolliset, ovathan ne yksi tehokas keino saada esiin, miten oma työväki jaksaa ja kuinka sen työelämän laadun kanssa on, mutta myös muuta koulutuksellista tukea on mahdollista saada vaikkapa työyhteisön ilmapiiriin ja jaksamiseen liittyen.
On sanottu, että juuri silloin, kun kaikki muuttuu, ei työelämän laadun vahvistamisesta ja osaamisen kehittämisestä tule luopua, vaan sitä tulee entuudestaan vahvistaa ja sen Covid19-kevät on osoittanut.
Kirjoittaja:
Eija Leinonen,
eija.leinonen@koulutusavain.fi
Eijalla on yli 20 vuoden kokemus erilaisista työyhteisön kehittämisprosesseista sekä kymmenen vuoden aikana myös kokemusta työnhakija-asiakkaan ohjaustyöstä.
——————————————————————————–