Sukupuolten moninaisuuden huomioiminen on yksi keskeinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden edistämisen kysymys yhteiskunnassa, mutta myös yksiköiden hyvinvoinnin ja organisaatioiden menestystekijä, sillä inklusiiviset, yhteisölliset ja kaikkia arvostavat käytännöt lisäävät psykologista turvallisuutta, työtyytyväisyyttä, luovuutta ja innovaatiota. Sukupuolten moninaisuus viittaa tietoon siitä, että sukupuoli ei ole pelkästään kahden vaihtoehdon, miehen ja naisen, rajoittama. Se tunnustaa, että ihmisten sukupuoli voi olla monimuotoinen ja moninaisuus ilmenee eri tavoilla. Termi kattaa useita ulottuvuuksia, kuten sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun ja biologisen sukupuolen monimuotoisuuden. Jos tähän yhdistetään tiukkarajaisten sukupuoliroolien purkaminen, nähdään, että sukupuolten moninaisuus ja sen huomioiminen koskettaa meitä kaikkia, sillä modernissa yhteiskunnassa tulee olla ok vaikkapa miehen harrastaa kutomista ja naisen korjata autoja.
Lähtökohtaisesti sukupuolten moninaisuus kuuluu – samoin kuin seksuaalinen suuntautuminen – niihin yksityiselämän alueisiin, että sitä ei tarvitse koulutuksessa tai työelämässä yksilön tuoda esille. Käytännössä kuitenkin usein on tilanteita, joissa sukupuolen moninaisuus esiin nousee, jos vaikkapa henkilön nimi ja vanhan mallinen sukupuolen kertova henkilötunnus ovat ”ristiriidassa” keskenään. Sukupuolen moninaisuuden huomioivilla käytänteillä ja arjen toimintamalleilla ja keskustelukulttuurilla luodaan ympäristö, jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi, kunnioitetuksi ja turvalliseksi.
Sukupuolen moninaisuuden näkökulmia koulutuksessa ja työyhteisöissä on monia.
Koulutusorganisaatioissa on tärkeää tarjota opetus- ja ohjaushenkilöstölle koulutusta sukupuolten kirjosta, käytänteistä ja kuinka kohdata sateenkaariopiskelijoita. Myös mm. opetusmateriaalia on syytä tarkastella moniäänisyyden näkökulmasta ja varmistaa, että arviointimenetelmät eivät aseta epäreiluja esteitä sukupuolen moninaisuuteen kuuluville opiskelijoille.
Työyhteisöjen tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työympäristön varmistamiseksi on tärkeää tarjota koulutusta, tarkastella organisaation rekrytointi- ja perehdytysprosesseja (esim. millaista rekrytointimateriaalia ja työpaikkailmoituksia käytämme), tiloja, viestintää, työyhteisötapahtumia ja päätöksenteon edustuksellisuutta, jotta kukaan ei tulisi syrjityksi. Hyvinä työkaluina näissä toimivat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä konkreettiset ohjeistukset mm. syrjintä- ja häirintätapausten ehkäisemiksi ja käsittelemiseksi.
Koulutuksen ja työelämän tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus on parhaimmillaan käytännönläheistä ja konkreettista tekemistä, jossa pieneltäkin tuntuvat asiat ovat merkittäviä. Näiden tunnistamiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi on myös helposti saatavilla asiantuntija-apua ja vinkkejä, joita mm. KoulutusAvaimen asiantuntijat tarjoavat.